Nobelisti Ragnar Granitin muistolaatta on paljastettu tiistaina 10 pnä joulukuuta 2002, Nobel-palkintojen jakopäivänä, Helsingissä Tehtaankatu 4:ssä. Hän asui siinä talossa perheineen vuosina 1933 - 1940.

Muistolaatan paljastuspuheen piti Helsingin Yliopiston rehtori Kari Raivio.

Ragnar Granit opiskeli lääketiedettä Helsingin Yliopistossa ja väitteli tohtoriksi vuonna 1926. Väitöskirjan aiheena oli värien näkemisen periaate. Tutkimuksissaan hän mittasi sammakon silmän verkkokalvolta eri väristen valojen aiheuttamia biosähköisiä vasteita.

Hän toimi Helsingin yliopiston fysiologian professorina 1937 - 1940.

Ragnar Granit siirtyi vuonna 1940 tutkijaksi Tukholmaan Karoliiniseen Instituuttiin. Hän toimi siellä professorina 1945 - 1967, jolloin hän jäi eläkkeelle. Hän oli Nobel-komitean jäsen, eikä voinut siten saada Nobel-palkintoa ennen kuin hän jäi eläkkeelle. Hän sai lääketieteen Nobel-palkinnon päivälleen 35 vuotta sitten, 10.12.1967 ja jakoi sen tutkijoiden H. Keffer Hartline'n ja George Wald'in kanssa. Palkinto myönnettiin hänelle ensisijaisesti siitä tutkimustyöstä, jota hän oli tehnyt Suomessa Helsingin yliopiston Fysiologian laitoksella ennen siirtymistään Ruotsiin.

Ragnar Granit piti Tukholmaan muuttamisensakin jälkeen jatkuvasti yhteyttä Suomeen. Hän luki säännöllisesti Hufvudstadsbladetia ja hän vietti kesänsä Korppoossa olevassa kesäpaikassaan. Hänet on haudattu Korppooseen.

Ragnar Granitin muistolaatan on teettänyt Ragnar Granit Säätiö.